Supercell ja japanilainen verosuunnittelu

Kesästä asti on arvuuteltu, mistä valtiolle ja kunnille tullut 700 miljoonan euron lisäyhteisöveropotti on peräisin. Vastaus saatiin tänään, kun Helsingin Sanomat uutisoi veron kuuluvan japanilaisen Softbankin hallinnoimalle Kahon 3 Oy:lle, joka myi viime vuonna omistamansa Supercellin osakkeet jättivoitolla.

35519130966_865f81c5f6_z.jpg

Hesarista selvisi, että veropotti perustui Softbankin myyntivoittoon. Veroasiantuntijalle uutinen jätti enemmän kysymyksiä kuin antoi niihin vastauksia. Tässä blogissa kerron, mitä jäi vielä auki. Lisäksi esitän teorian siitä, mikä oli perimmäinen syy jättiveropotin takana.

Ensiksi ihmettelyni kohdistui siihen, että osakkeiden myyntivoitosta maksettiin ylipäänsä veroa. Konsernin sisäiset myyntivoitot ovat näet yleensä verovapaita Suomessa ja monissa muissa maissa, kun omistusosuus konsernirakenteessa on yli 10 prosenttia. Kahon 3 Oy oli omistanut Supercellistä yli 50 prosenttia jo vuodesta 2013.

Varman syyn järjestelylle tietävät vain Softbankin ja Kahon 3 Oy:n vastuuhenkilöt. Edeltävän valossa esitän kuitenkin neljä vaihtoehtoista teoriaa sille, miksi Kahon 3 Oy maksoi myyntivoitostaan veroa Suomeen.

1. Softbank halusi maksaa myyntivoitosta verot Suomeen

On ilmeistä, ettei Softbankin olisi tarvinnut maksaa myyntivoitosta veroa Suomeen, jos sen vastuuhenkilöt eivät olisi näin halunneet. Verovälttelyvaihtoehtoja olisi ollut monia. On kuitenkin mahdollista, että verosuunnittelullisesti oli halvinta maksaa verot nimenomaan Suomeen. Näin on voitu välttää verot jossain toisaalla. Käsittelen tätä vaihtoehtoa vielä tarkemmin blogin lopussa.

2. Paananen ja Kodisoja vaativat Softbankia maksamaan verot Suomeen

Toiseksi kyse voi olla verofilantropiasta: halusta maksaa veroja Suomeen. Supercellin entiset pääomistajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja ovat esiintyneet julkisuudessa iloisina veronmaksajina. Helsingin Sanomien mukaan he olivat vähemmistösijoittajina myös Kahon 3 Oy:ssä. Paananen ja Kodisoja ovat kenties voineet vaatia Softbankia maksamaan myyntivoitosta verot Suomeen. Rehellisesti sanottuna en usko tähän teoriaan. En kiistä Paanasen ja Kodisojan motiiveja, mutta Softbank tuskin halusi maksaa veroja yhtään enempää kuin on pakko. Se on Tokion pörssissä listattu yritys, jonka tavoitteena on ennemmin tuottaa voittoa omistajilleen kuin verotuloja Suomeen.

3. Softbankin verosuunnittelu on mennyt mönkään

On mahdollista, että Kahon 3 Oy:n tarkoituksena oli välttää verot, mutta syystä tai toisesta Suomen verovapaussäännös ei soveltunut siihen. Elinkeinoverolain 6 b § ei sovellu esimerkiksi yhtiöihin, joiden toimintaa ei katsota niin kutsutuksi elinkeinotoiminnaksi. On mahdollista, että Softbankin verojuristit ja heitä avustavat verokonsultit ennakoivat säännöksen soveltumista väärin. Julkisuudessa olevien tietojen perusteella on mahdoton sanoa mitään varmaa, mutta pidän silti tällaista virhearviota epätodennäköisenä. Mahdotonta se ei ole, sillä tuomioistuimet ovat ennenkin olleet yritysten juristien kanssa tulkinnoista eri mieltä.

4. Veropotti on riidanalainen

Tieto veropotista perustuu tämän hetkiseen tilanteeseen. On kuitenkin mahdollista, että yritys itse vaatii verotuspäätökseen oikaisua, jolloin arvioidaan uudelleen, onko myyntivoitto veronalainen. Tällöin Verohallinto tai viime kädessä tuomioistuimet ratkaisisivat veropotin lopullisen kohtalon.

Tällä hetkellä on vaikea arvioida, voidaanko verot vielä palauttaa Kahon 3 Oy:lle, sillä Softbank ei itse kommentoinut asiaa Helsingin Sanomille. Asia ei selviä julkisista verotustiedoista myöhemminkään, sillä verotuksen päättymisen jälkeiset oikaisut verotuksessa eivät ole julkista tietoa.

Veronmaksua voidaan yrittää arvioida myös julkisten tilinpäätösten avulla. En havainnut, että mahdollista riita-asiaa olisi käsitelty Softbankin tuoreimmalla tilinpäätöksellä. Kahon 3 Oy:n tilinpäätöstä vuodelta 2016 ei ole vielä saatavilla Kaupparekisterin verkkopalvelusta. Mahdollinen riita ja sen lopputulos voi silti vielä ilmetä myöhemmiltä tilinpäätöksiltä.

Teoria verosuunnittelusta

Edeltävistä vaihtoehdoista teoria 1 vaikuttaa tällä hetkellä todennäköisimmältä, sillä Softbank on voinut välttää järjestelyllä veroja Japanissa.

Jos Supercellin osakkeiden myyjänä olisi Kahon 3 Oy:n sijaan ollut Softbankin japanilainen tytäryhtiö, se olisi joutunut maksamaan myyntivoitoista Japanissa 31 prosentin yhteisöveron. Ulkomaisten tytäryhtiöiden myyntivoiton verotusta voidaan kuitenkin välttää Japanissa käyttämällä myyntiin ulkomaista holding-yhtiötä, joka tilittää myyntivoiton Japaniin osinkona. Nämä osingot on 95-prosenttisesti vapautettu verosta Japanissa.

Ulkomaisen tytäryhtiön voitto voidaan kuitenkin verottaa Japanissa, jos siitä peritään tosiasiallisesti alle 20 prosentin veroa. Tämä perustuu Japanin niin kutsuttuun väliyhteisölainsäädäntöön. Suomessa yhteisöveroprosentti oli viime vuonna juuri 20 prosenttia, joten väliyhteisölaki ei olisi todennäköisesti soveltunut Kahon 3 Oy:ön. On siis mahdollista, että Softbankin kannatti maksaa myyntivoitosta veroa mieluummin 20 prosenttia Suomeen kuin 31 prosenttia Japaniin.

Väliyhteisölakien tarkoituksena on estää matalan verotuksen veroparatiisien käyttöä verosuunnittelussa. Suomea pidettäisiin Japanissa veroparatiisina, jos veronkantaa laskettaisiin nykyisestä 20 prosentista. Tämä olisi selitys Helsingin Sanomien jutussa esitetylle sitaatille:

”Softbankin [toimitusjohtaja] Masayoshi Son oli tiettävästi jopa vitsaillut, että toivottavasti Suomi ei alenna enempää yhteisöveroa, sillä silloin Japani alkaa pitää Suomea veroparatiisina.”

Helsingin Sanomien johtopäätös tapauksesta oli se, että Suomen yhteisöveronalennus oli syy Softbankin verosuunnittelulle:

”Mutta melko varmaa on se, ettei Helsingin Kalasatamassa olisi Kahon 3 -nimistä veronmaksajaa, jos yhtei­söveroa ei olisi päätetty alentaa keväällä 2013.”

Edellä esitetyn teorian valossa näyttää kuitenkin siltä, että syy veronmaksuun oli pikemminkin se, että yhteisöverokantaa ei alennettu Suomessa yhtään enempää. Kahon 3 Oy:n verotulot olisi luultavasti saatu Suomeen myös vanhalla 24,5 prosentin yhteisöverokannalla, sillä se olisi ollut yhä selvästi Japanin 31 prosentin verokantaa alhaisempi.

Johtopäätökset

Yhteisöverokannan alentamisesta puhuessa on aina hyvä muistaa, ettei yhteisöveronalennusten positiivisesta vaikutuksesta reaalitalouteen ole uskottavaa näyttöä. Sen sijaan verokannan alennukset ruokkivat taloutta haittaavaa verokilpailua. Sen hillintä on ollut kansainvälisten järjestöjen, kuten EU:n ja OECD:n, ykköstavoite viime vuosina.

Suomi ei voi yleistä verokantaa alentamalla pärjätä verokilpailussa Luxemburgin, Maltan tai Sveitsin kaltaisten finanssikeskusten kanssa. Edellä mainituissa maissa verokilpailu ei perustu yleisiin verokantoihin, vaan ulkomaisille yrityksille räätälöityihin erityisiin verohuojennuksiin, joilla todellinen verokanta painetaan reilusti alle 10 prosentin. Vaikka Suomi ei kilpaile näiden veroparatiisien kanssa, yleinen verokanta on täällä selvästi keskitasoa alhaisempi. Tästä kertoo osaltaan se, että esimerkiksi Japanissa Suomen verokanta keikkuu veroparatiisimääritelmän rajalla.

Suomen verokannan laskeminen ei ole perusteltua myöskään muista syistä. Verokannan alennus kannustaisi entisestään kanavoimaan kotimaisia ansiotuloja yritysten kautta, mikä uhkaisi ansiotuloveron veropohjaa (käsittelin aihetta tässä blogissa). Osaltaan edeltävistä syistä valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijaryhmä piti helmikuussa yhteisöverokannan alennusta tarpeettomana.

Lauri Finér

Kuva: CC BY 2.0 S. Ken

Mainokset

2 thoughts on “Supercell ja japanilainen verosuunnittelu

Add yours

  1. Juuri näin verojen pitää toimia; verokanta laajaksi mutta verojen taso inhimilliselle tasolle. Parempi se on repiä verot esim. japanilaisten firmojen voitoista kuin verottaa suomalaisen keskiluokan ostovoima olemattomiin. Nythän Suomessa on hyvin vaikea säästää pesämunaa vaikkapa eläkkeelle kun tuloverot ja pääomaverot ovat tavallisille työntekijöille niin jyrkät.

    Pääomatulovero ja osinkovero pitäisi laittaa vielä kuntoon kansalaisten osalta. Typerää, että tavallinen säästäjä maksaa ~30% pääomaveroa ja suuromistajat sekä listaamattomat 0-8% veroa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggers like this: